Kun kerran rintamamiestalossa asumisesta ja muusta siihen liittyvästä kirjoittelen, niin laitetaanpa talvinen kuva talosta.
 |
| Talo helmikuussa 2010 |
maanantai 30. elokuuta 2010
Kylmäverisesti sinun
Rintamamiestalon luonteenpiirteet tulevat parhaiten esille talvipakkasilla. Viime talvi sopi siis hyvin talon sielunelämän tutkimiseen. Keittiöstä ja puuhellan lämmöstä muodostuu helposti kaiken toiminnan keskus. Kolkot huoneet kokevat yksinäisyyttä kun asukkaat viihtyvät keittiössä ja luikkivat läpi eteisen ja kalseiden huoneiden kohti seuraavaa lämmintä huonetta. Ei niin etteikö kaikissa huoneissa tarkenisi olla mutta jotenkin veri vetää kohti lämpimämpiä oloja. Vielä talon viileys jaksaa heittää runolliseksi, mutta jossain vaiheessa lämmitysratkaisuja pitää miettiä. Ajatukset lämmitysasioista tulevat esiin aina kun TV:n säätyttö pistää kartalle merkinnät ensimmäisistä hallaöistä.
Kun kerran rintamamiestalossa asumisesta ja muusta siihen liittyvästä kirjoittelen, niin laitetaanpa talvinen kuva talosta.
Kun kerran rintamamiestalossa asumisesta ja muusta siihen liittyvästä kirjoittelen, niin laitetaanpa talvinen kuva talosta.
sunnuntai 29. elokuuta 2010
Elämäntavasta nimeltä rintamamiestalo
Miksi tämä blogi? Siitä yksinkertaisesta syystä, että pidän kirjoittamisesta. Miksi blogi nimeltä Rintamamiestalo? Siitä yksinkertaisesta syystä, että asumme rintamamiestalossa josta riittää kirjoitettavaa.
En kirjoita tätä blogia samoista syistä kuin Waltarin Sinuhe, joka totesi että "Vaan itseni tähden minä tämän kirjoitan". Kirjoitan tämän siksi, että muutkin rintamamiestaloista kiinnostuneet voivat lukea mitä talosta löytyy, milloin asuminen on juhlaa ja koska taas omistajan ja miksei talonkin vintti pimenee. Toivottavasti blogi löytää lukijoita hyvine kommentteineen.
Ja vaikka aionkin kirjoittaa kirjoitusvirheitä välttelemättä niin aloitetaan blogi siitä huolimatta huipputieteellisellä luonnehdinnalla Rintamamiestalosta:
"Ratkaisuksi asuntotarpeeseen syntyi 1½-kerroksinen, puurakenteinen ja harjakattoinen omakotitalo, ns. rintamamiestalo, jossa yhden rakennuksen keskellä olevan savupiipun ympärille sijoitettiin kaikki asuntilat. Nelijakoisessa alakerrassa oli eteinen eli porstua, kaksi huonetta ja keittiö. Keittiö oli erotettu muista asuintiloista, toisin kuin perinteisessä maalaistuvassa. Yläkerrassa oli kaksi päätyhuonetta, jotka voitiin rakentaa asuinkäyttöön myöhemminkin. Talossa oli usein myös kellarikerros." Lähde: Wikipedia
En kirjoita tätä blogia samoista syistä kuin Waltarin Sinuhe, joka totesi että "Vaan itseni tähden minä tämän kirjoitan". Kirjoitan tämän siksi, että muutkin rintamamiestaloista kiinnostuneet voivat lukea mitä talosta löytyy, milloin asuminen on juhlaa ja koska taas omistajan ja miksei talonkin vintti pimenee. Toivottavasti blogi löytää lukijoita hyvine kommentteineen.
Ja vaikka aionkin kirjoittaa kirjoitusvirheitä välttelemättä niin aloitetaan blogi siitä huolimatta huipputieteellisellä luonnehdinnalla Rintamamiestalosta:
"Ratkaisuksi asuntotarpeeseen syntyi 1½-kerroksinen, puurakenteinen ja harjakattoinen omakotitalo, ns. rintamamiestalo, jossa yhden rakennuksen keskellä olevan savupiipun ympärille sijoitettiin kaikki asuntilat. Nelijakoisessa alakerrassa oli eteinen eli porstua, kaksi huonetta ja keittiö. Keittiö oli erotettu muista asuintiloista, toisin kuin perinteisessä maalaistuvassa. Yläkerrassa oli kaksi päätyhuonetta, jotka voitiin rakentaa asuinkäyttöön myöhemminkin. Talossa oli usein myös kellarikerros." Lähde: Wikipedia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)